Olet täällä

Vuosilomalaki muuttuu

Eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen vuosilomalain muuttamisesta. Muutokset astuvat voimaan 1.4.2019 siten, että uusia säännöksiä sovelletaan 1. huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen. Käytännössä muutokset näkyvät ensi kerran vasta kesällä 2020 pidettävän loman yhteydessä. Muutokset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuonna 2019.

Työntekijän oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään turvataan lisäpäivillä

Vuosilomalaki lähtee siitä, että vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Sairauden tai tapaturmasta johtuvan poissaolon osalta työssäolonveroisiksi päiviksi (toisin sanoen ajaksi, joka kerryttää vuosilomaa) lasketaan lomanmääräytymisvuodessa enintään 75 työpäivää. Tämä on tarkoittanut, että pidemmän sairausloman tilanteissa työntekijälle ei ole välttämättä kertynyt vuosilomaa Euroopan tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämää vähimmäismäärä eli 4 viikkoa.

Vuosilomalain muutoksella korjataan tämä epäkohta. Muutoksen myötä työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, kun työntekijän ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäivien avulla työntekijälle siis taataan vähintään 24 päivän eli 4 viikon palkallinen vuosiloma. Nämä lisäpäivät annettaisiin vastaavasti kuin vuosilomapäivät annetaan. Työnantaja viime kädessä määrää vuosiloman ja lisäpäivien ajankohdan.

Lisävapaapäivät eivät ole kuitenkaan vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eli niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Lisävapaapäiviltä ei makseta myöskään vuosilomapalkkaa, mutta niiden ajalta työntekijöillä on oikeus saada tavanomaista säännönmukaista tai keskimääräistä palkkansa vastaava korvaus. Oikeus lisäpäiviin katkeaa, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Sairauden vuoksi siirretyn loman pitäminen

Vuosilomalaki muuttuu myös sen osalta, miten työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma voidaan pitää. Jatkossa vuosiloma voidaan antaa lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Mikäli vuosilomaa ei voida antaa edes yllä mainitun mukaisesti, maksetaan vuosiloma ja mahdolliset lisävapaapäivät lomakorvauksena.

 

Lue lisää, mitä lakimiehemme Taija Numminen kirjoitti vuosilain muutoksesta aiemmin